YHDEN PISTEEN UHKAKUVA – EI NÄIN
Julkaistu 29.2.2024
Kohta aloitamme ensi kesän aktiivisen rakentamisen. Toivon mukaan eri yhtiöillä on jo suunnitelmat valmiina ja tarvittavat luvat on haettuna tai ainakin lupahakemukset ovat vireillä. Viimeistään ennen aurauksen tai kaivuun aloittamista on vielä selvitettävä alueella jo oleva infra. Paikalliset tekijät kyllä tietävät keneltä kysyä ja pyytää kaapelinäyttöjä.
Valtakunnalliseen palveluun ollaan nyt keräämässä kaikkea mahdollista tietoa; jotenkin on vaikutelma, että nyt häntä kuljettaa koiraa. Palvelukuvauksen mukaan; Palvelussa on mukana tietoja viestintä-, sähkö-, kaukolämpö-, kaukojäähdytys-, kaasu-, vesihuolto- ja liikenneverkoista.
Idea yhdestä toimijasta, jolta saisi valtakunnan tasolla tietoa urakoinnissa huomioitavista ”haitoista” eli jo olemassa olevasta infrasta, on tietenkin hyvä. Se helpottaisi, nopeuttaisi ja olisi vielä mahdollisesti ihan kohtuullinen kustannuksiltaankin. Mutta miten on järjestelmän käytännön toteutuksen ja eri toimijoiden intressien sovittaminen onnistumassa?
Aiheellisena pelkona ja todellisena uhkakuvana näen valitettavasti koko Suomeen rakennetun infran tietojen mahdollinen siirtymisen ei toivottujen tahojen haltuun. Järjestelmää voi käyttää useat tahot maksutta ja järjestelmään kirjautuakseen pitää olla ainoastaan Suomi.fi-valtuudet, eli yritys, yhdistys tai jokin muu, jolle on haettu ko. tunnukset. Ei liene kovin vaikeaa valtiolliselle tai muulle taholle järjestellä tarvittavaa määrä tunnuksia, jotta voi tehdä riittävän määrän eri alueilta olevia kyselyitä. Nämä tulokset kun omilla koneilla sopivasti yhdistelee, saa mukavan koko valtakuntaa koskevan karttakuvan Suomen huoltovarmuuskriittisestä infrasta. Vielä kun huomio erityyppiset rakennukset kartalla esim. puolustusvoimien hallinnassa olevat rakennukset, hallintorakennukset ja vaikka sairaalat, niin huh-hu-dei!
Eikös pidettäisi kuitenkin meidän omat sähkö-, valokuitu- ja muut verkot ihan omissa käsissä ja tarkka sijainti vai paikallistietämyksessä. Eli jos verkkotietopisteestä luovutettaisiinkin vai alueen infran omistajien tietoja ja ohjattaisi kysymään heiltä. Paikallinen verkkoyhtiö pystyisi paremmin suodattamaan mitä tietoa ko. kohteesta on aiheellista luovuttaa ja kuka tai mikä taho on kysymässä, yleensä nämä paikallisesti jotain rakentavat kuitenkin jotenkin tiedetään tai ovat tuttuja.
Tiedoksi vielä tämäkin; Kevään suurin valokuitutapahtuma eli FTTH-seminaari pidetään Berliinissä 19.3. – 21.3.2024.
Edelleen kevään odotusta toivoen
Jarmo Ruohola
Suomen Seutuverkot ry, puheenjohtaja